Tarrat ja merkinnät lentokonemallissa ratkaisevat usein, näyttääkö valmis pienoismalli lelulta vai pienennetyltä oikealta koneelta. Huolellisesti maalattu Fokker D.XXI menettää vaikutelmansa, jos tunnusten alta kiiltää hopeinen kalvo tai sivunumero istuu vinossa. Tämä artikkeli käy läpi vesisiirtotarrojen asettelun vaihe vaiheelta, pinnan käsittelyn ennen tarroja ja niiden jälkeen sekä virheet, joihin sekä aloittelija että kokenut mallirakentaja kompastuvat.
Pinta ratkaisee ennen kuin tarra kastuu
Vesisiirtotarra on ohut lakkakalvo, jonka päälle kuvio on painettu. Kun kalvo laskeutuu karhealle mattamaalille, sen alle jää ilmaa pieniin koloihin, ja valo heijastuu niistä hopeisena kiiltona. Ilmiön nimi on silvering. Se on yleisin syy siihen, että muuten siisti lentokonemalli menettää pisteitä Suomen Pienoismallirakentajien Liiton SM-kilpailuissa.
Ammattilainen ruiskuttaa siksi koko mallin pintaan kiiltolakan ennen tarroja. Akryylimaalin päällä toimivat esimerkiksi Tamiya X-22 Clear tai Vallejon Gloss Varnish. Lakan pitää kuivua vähintään vuorokausi ennen tarroja. Lakkojen ja liuottimien yhteensopivuudesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa akryyli-, emali- ja lakkamaalien eroista.
Spraypullolla tai airbrushilla lakatessa tarvitaan hyvä tuuletus. Orgaanisille höyryille tarkoitettu A-suodattimellinen hengityssuojain ja nitriilikäsineet kuuluvat perusvarusteisiin, sillä liuotinpohjaisen lakan sumu kulkeutuu keuhkoihin huomaamatta.
Sääntöön on poikkeus. Hyvin ohuet, laadukkaasti painetut tarrat voivat istua satiinipinnalle ilman hopeoitumista. Kiiltävä alusta on silti varmempi valinta, eikä sitä kannata jättää väliin ensimmäisillä malleilla.
Tarrojen asettelu lentokonemallissa vaihe vaiheelta
Leikkaa tarra irti arkista mahdollisimman läheltä painettua kuviota teräväteräisellä veitsellä, esimerkiksi X-Acto-varrella ja nro 11 -terällä. Kuvion ympärille jäävä ylimääräinen kalvo hopeoituu ensimmäisenä.
Kastele tarra haaleassa vedessä 10-30 sekunnin ajan. Tarraa ei jätetä kellumaan, vaan se nostetaan kostealle paperille odottamaan, kunnes se liikkuu taustapaperin päällä. Kuuma vesi nopeuttaa irtoamista, mutta ohuet tarrat voivat rypistyä jo kulhossa.
Sivele kohtaan asetusnestettä, kuten Microscale Micro Setiä tai GSI Creosin Mr. Mark Setteriä. Neste parantaa tartuntaa ja antaa aikaa liikutella tarraa.
Liu’uta tarra paikalleen pehmeällä siveltimellä tai hammastikulla, ei sormilla. Kokenut rakentaja kohdistaa tunnukset sekä yläkuvan että sivuprofiilin mukaan, koska pelkästä yläkuvasta katsottuna rungon kaarevuus hämää.
Poista ylimääräinen vesi painelemalla talouspaperilla keskeltä reunoja kohti. Hankaaminen siirtää tarraa ja voi repiä sen.
Pehmennä tarra paneelisaumoihin ja niittiriveihin Micro Solilla tai Mr. Mark Softerilla. Tarra rypistyy hetkeksi, ja se kuuluu asiaan.
Kun tarrat ovat kuivuneet 12-24 tuntia, ne pyyhitään kostealla vanupuikolla puhtaiksi liimajäämistä. Sen jälkeen pinta lakataan uudelleen. Näin reunat sinetöityvät ja mallin pintaan voi tehdä paneelisaumojen pesun, josta kerrotaan lisää artikkelissa pesu ja korostus. Lopullinen matta- tai satiinilakka häivyttää tarrareunat näkymättömiin.
Pehmennysnesteen myytti: enemmän ei ole parempi
Yleinen väärinkäsitys on, että rypistyneen tarran päälle pitää heti sivellä lisää pehmennysnestettä tai yrittää silittää ryppyjä siveltimellä. Juuri silloin tarra hajoaa. Pehmennysneste liuottaa kalvoa tilapäisesti, ja kuivuessaan tarra vetäytyy sileäksi pinnan muotoja myöten.
Oikea tapa on jättää malli rauhaan vähintään 30 minuutiksi. Jos tarra ei vieläkään myötäile saumaa, toinen kerros sivellään vasta ensimmäisen kuivuttua. Syvissä paneelisaumoissa tarran voi viiltää teräveitsellä saumaa pitkin ennen toista käsittelyä.
Pullo asetus- tai pehmennysnestettä maksaa tyypillisesti 5-10 € ja riittää kymmeniin malleihin. Valmistajien nesteet eroavat voimakkuudeltaan. Esimerkiksi Mr. Mark Softer on monen rakentajan mielestä Micro Solia voimakkaampi, joten uutta nestettä kannattaa kokeilla ensin varatarralla.
Talvi- ja jatkosodan suomalaiset tunnukset
Suomalaisille mallirakentajille tunnukset ovat usein koko projektin vaikein osa. Suomen ilmavoimien tunnuksena oli vuoteen 1945 asti sininen hakaristi valkoisella pohjalla. Monesta kansainvälisestä sarjasta tunnus puuttuu tai on painettu osina, koska joissakin maissa symbolin painamista rajoitetaan. Pienemmät valmistajat, kuten Special Hobby, AZ Model ja Kora Models, sekä erilliset jälkimarkkinatarrat (tyypillisesti 10-25 €) paikkaavat aukkoa.
Konetunnukset kertovat konetyypin: FR Fokkereissa, BW Brewster Buffaloissa, FA Fiat G.50:ssä ja MT Messerschmitt Bf 109:ssä. Jatkosodan koneissa näkyvät lisäksi itärintaman keltaiset tunnistusmerkinnät, kuten rungon vyö sekä siivenkärkien alapinnat. Keltainen vyö kannattaa usein maalata eikä tehdä tarralla, koska pitkä tarra ei myötäile pyöreää runkoa siististi.
Tunnusten koko ja paikka vaihtelivat koneittain ja ajankohdittain, joten tarkka rakentaja vertaa sarjan ohjetta aikalaisvalokuviin. Mittakaavalla on merkitystä. Mittakaavassa 1/72 tarrat ovat pieniä ja hauraita, kun taas 1/48-mallissa virheet näkyvät helpommin. Eroista kerrotaan enemmän artikkelissa lentokonemallien mittakaavat.
Yleisimmät virheet ja miten ne vältetään
Tarra mattapinnalle. Ilman kiiltolakkaa hopeoituminen on lähes varmaa. Jälkikäteen sitä voi yrittää korjata pistämällä kalvoon neulalla reikiä ja sivelemällä pehmennysnestettä, mutta jälki jää harvoin täydelliseksi.
Vanhan tarra-arkin käyttö sellaisenaan. Kirpputorilta ostetun 1980-luvun Airfix- tai Revell-sarjan tarrat voivat murentua vedessä. Kokenut rakentaja testaa ensin yhden tarpeettoman huoltomerkinnän. Jos se hajoaa, arkki sivellään Microscalen Liquid Decal Film -nesteellä, joka antaa tarroille uuden kalvon.
Väärä asettelujärjestys. Pienet huoltomerkinnät sijoitetaan usein isojen tunnusten viereen, joten isot tunnukset kannattaa asettaa ensin. Kerralla kannattaa tehdä yksi puoli kerrallaan, jotta kuivuvia tarroja ei koske kädellä mallia käännellessä.
UKK
Tarvitaanko tarroille aina kiiltolakkaa?
Käytännössä kyllä. Kiiltävä pinta estää ilman jäämisen tarran alle, ja ilman sitä tarran reunat hopeoituvat. Kiiltolakan voi korvata kiiltävällä maalilla, jos malli on maalattu sellaisella.
Kuinka kauan tarrojen pitää kuivua ennen lakkausta?
Vähintään 12 tuntia, mieluummin vuorokausi. Pehmennysnesteen jälkeen tarran alla voi olla vielä kosteutta, joka samentaa lakan.
Mistä saa suomalaiset tunnukset, jos sarjasta ne puuttuvat?
Jälkimarkkinatarra-arkeista, joita on saatavilla erikoistuneista pienoismallikaupoista ja verkkokaupoista. Myös Special Hobbyn, AZ Modelin ja Kora Modelsin sarjoissa on usein suomalaisvaihtoehtoja valmiina.
Viimeinen tarkistus ennen mattalakkaa
Ennen lopullista lakkausta malli kannattaa katsoa kirkkaassa sivuvalossa. Hopeoituminen ja ilmakuplat näkyvät vinosta valosta paljon paremmin kuin suoraan ylhäältä katsottuna, ja ne pystyy vielä tässä vaiheessa korjaamaan. Kun mattalakka on pinnassa, korjaukset ovat paljon työläämpiä.
Jos rakentelussa on mukana lapsia, tarra-arkit, irralliset pienet osat ja teräveitset säilytetään poissa alle 3-vuotiaiden ulottuvilta. Pienet osat aiheuttavat tukehtumisvaaran.