Keräilymallin arvo riippuu pitkälti kahdesta asiasta: itse mallin kunnosta ja sen alkuperäisestä pakkauksesta. Tämä artikkeli on tarkoitettu die-cast-autojen, 1:18-klassikkojen, avaamattomien muovimallien ja rautatiemallien keräilijöille, jotka haluavat kokoelmansa säilyttävän arvonsa vuosikymmeniä. Kun tiedät, mikä keräilymallien kunnossa ja pakkauksessa ratkaisee, vältät kalliit virheet jo ennen kuin malli päätyy hyllylle.
Miksi keräilymallien kunto ja pakkaus ratkaisevat hinnan
Keräilymarkkinoilla pakkaus ei ole pelkkä laatikko. Se todistaa mallin alkuperän, kertoo valmistuserän ja kertoo ostajalle, ettei mallia ole purettu, maalattu uudelleen tai koottu useammasta yksilöstä.
Ero näkyy hinnassa. Esimerkiksi Corgin, Minichampsin tai vanhan Dinky-mallin hinta voi pudota selvästi, jos alkuperäinen laatikko puuttuu tai se on pahasti kulunut. Harvinaisissa vanhoissa malleissa laatikko voi olla lähes yhtä haluttu kuin itse malli. Edullisissa Bburago- ja Maisto-malleissa ero on pienempi, koska niitä on valmistettu valtavia määriä.
Sama koskee avaamattomia muovimalleja. Sellofaaniin kääritty, 1990-luvulla tehty Hasegawan tai Tamiyan sarja on keräilijälle eri asia kuin avattu laatikko, josta joku on jo irrottanut osia rangoista. Suomalaisia aiheita, kuten Special Hobbyn tai AZ Modelin Fokker D.XXI- ja Brewster Buffalo -sarjoja, tehdään pieninä erinä, ja loppuunmyydyt painokset haetaan usein käytettyjen markkinoilta.
Kuntoluokitus – mitä MIB, NIB ja MOC tarkoittavat
Kansainvälisessä keräilykaupassa kuntoa kuvataan lyhenteillä. MIB (Mint in Box) tarkoittaa virheetöntä mallia alkuperäisessä laatikossaan. NIB (New in Box) on uusi, käyttämätön malli pakkauksessaan, mutta laatikossa voi olla pieniä varastojälkiä. MOC (Mint on Card) liittyy läpipainopakkauksiin, kuten Hot Wheels- ja Matchbox-autoihin, joissa kortti ja muovikupu ovat ehjät.
Kokenut keräilijä katsoo ensin laatikon kulmat, ikkunamuovin kirkkauden ja sen, onko teippiä tai hintalappuja. Seuraavaksi hän tarkistaa, ovatko sisäpakkauksen styroksit, kuljetusruuvit ja suojapussit tallella. Jos 1:18-mittakaavan AUTOart- tai Minichamps-mallista puuttuu alkuperäinen kiinnitysruuvi, ostaja voi epäillä mallin joutuneen pois pakkauksesta useammin kuin kerran.
Rautatiemalleissa sama logiikka pätee. VR:n liveryllä varustettu Märklin- tai Roco-veturi H0-mittakaavassa myy parhaiten, kun alkuperäinen laatikko, muovinen sisäosa ja ohjeet ovat mukana.
Säilytysolosuhteet, jotka suojaavat arvoa
Pahimmat viholliset ovat UV-valo, kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Auringonvalo haalistaa laatikon värit ja kellastuttaa ikkunamuovin muutamassa vuodessa, vaikka malli olisi muuten koskematon. Kaakkoon tai lounaaseen antava ikkuna on vitriinille huonoin paikka.
Tasainen 18-22 °C ja suhteellinen kosteus noin 40-55 % ovat hyvä tavoite. Suomalaisessa omakotitalossa kylmä ullakko ja kostea kellari ovat juuri ne paikat, joihin laatikot helposti päätyvät – ja juuri niissä pahvi käpristyy ja homehtuu. Kerrostalon vaatehuone sisäseinän vieressä on yleensä parempi vaihtoehto.
Esillä pidettävät mallit kannattaa suojata pölyltä umpinaisessa vitriinissä. Mittakaavan ja hyllysyvyyden yhteensovittamisesta kerrotaan lisää artikkelissa vitriinin tilasta ja mittakaavasta. Laatikot säilytetään erikseen pystyasennossa happovapaissa arkistolaatikoissa, ei pinottuina niin, että alimmat painuvat kasaan.
Myytti: valmis die-cast säilyy ikuisesti
Moni olettaa, että metallinen keräilymalli on käytännössä ikuinen. Näin ei ole. Vanhoissa sinkkiseoksesta (zamak) valetuissa malleissa voi esiintyä sinkkiruttoa, jossa epäpuhdas metalli halkeilee ja turpoaa. Ilmiö koskee erityisesti hyvin vanhoja valuja, eikä sitä voi pysäyttää säilytyksellä, mutta kosteus nopeuttaa sitä.
Muitakin ongelmia on. Pehmeät kumi- ja vinyylirenkaat voivat ajan myötä reagoida muoviosien kanssa ja syövyttää vanteita tai alustaa. Avaamattomien muovimallien siirtokuvat kellastuvat ja haurastuvat 15-20 vuodessa, varsinkin lämpimässä. Muovisarjan arvo kärsii, jos siirtokuva murenee käytettäessä, vaikka laatikko näyttäisi täydelliseltä.
Tästä syystä myös rakennussarjan ja valmiin mallin ero on keräilijälle merkittävä – aihetta käsitellään laajemmin artikkelissa rakennussarja vai valmis die-cast.
Yleisimmät virheet keräilymallien säilytyksessä
Ensimmäinen virhe on puhdistaa mallia liuottimilla tai talouden puhdistusaineilla. Ne voivat himmentää lakkapinnan, sulattaa ikkunamuovit ja irrottaa painetut merkinnät. Pehmeä sivellin ja kevyt ilmapuhallus riittävät. Jos joskus on pakko korjata pinta lakalla tai spraylla, työ tehdään hyvin tuuletetussa tilassa, käsineet kädessä ja hengityssuojain kasvoilla, koska liuotinhöyryt ovat haitallisia.
Toinen virhe on irrottaa kuljetusruuvit ja sisäpakkaukset ja heittää ne pois. Malli on helppo nostaa vitriiniin, mutta myyntivaiheessa puuttuvat osat laskevat hintaa. Pienet pussit ja ruuvit kannattaa teipata laatikon sisäpuolelle omaan kirjekuoreen.
Kolmas virhe on hintalappujen repiminen. Tarra irtoaa yleensä pahvin pintakerroksen kanssa. Parempi jättää se paikalleen kuin repiä laatikkoon arpi.
Kodeissa, joissa on pieniä lapsia, kannattaa muistaa, että keräilymalleissa on peilejä, antenneja ja muita pikkuosia, jotka eivät sovi alle 3-vuotiaiden käsiin tukehtumisvaaran vuoksi. Kokoelman huoltoon käytettävät teräveitset ja pihdit säilytetään lasten ulottumattomissa.
Ostaminen käytettynä – näin arvioit kunnon
Käytettyjen mallien kaupassa kuvat kertovat paljon, mutta eivät kaikkea. Ammattilainen pyytää kuvat laatikon kaikilta kuudelta sivulta, pohjasta sekä mallista ilman ikkunamuovia. Valokuvassa näkyvä kellastuminen ei aina erotu ilman vertailukohtaa, joten kannattaa kysyä suoraan, onko laatikkoa säilytetty valossa.
Messuilla ja pienoismallinäyttelyissä mallin voi tarkastaa itse. Myös erikoisliikkeissä, kuten Helsingin Wanhoissa Autoissa tai Metallitaiteessa, myyjä osaa usein kertoa mallin valmistusvuoden ja tavalliset viat. Hinnoittelusta ja kuntoluokista on lisää tietoa artikkelissa käytettyjen mallien ja osien kaupasta.
Poikkeus on hyvä tietää: jos ostat mallin pelkästään omaan iloosi esille, laatikoton yksilö voi olla järkevä valinta. Se maksaa vähemmän, ja malli on silti yhtä hieno hyllyssä.
UKK
Laskeeko keräilymallin arvo, jos avaan laatikon?
Laatikon huolellinen avaaminen ei yleensä laske 1:18- tai 1:43-mallin arvoa merkittävästi, kunhan kaikki sisäosat säilyvät. Läpipainopakkauksissa, kuten Hot Wheels -korteissa, avaaminen sen sijaan vie MOC-arvon pysyvästi.
Miten säilytän tyhjät laatikot, kun malli on vitriinissä?
Laatikot säilytetään kuivassa, pimeässä ja tasalämpöisessä paikassa pystyasennossa, sisäpakkaukset mukana. Ullakko ja kellari eivät sovi säilytykseen Suomen vaihtelevien olosuhteiden vuoksi.
Kannattaako avaamaton muovimalli säilyttää vai rakentaa?
Jos sarja on harvinainen ja loppuunmyyty, avaamattomana sillä on yleensä suurempi keräilyarvo. Muista kuitenkin, että siirtokuvat vanhenevat, joten 15-20 vuotta vanha sarja voi vaatia jälkimarkkinoiden siirtokuvat, jos se aikanaan rakennetaan.
Arvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä
Keräilymallin arvo pysyy parhaiten, kun malli ja pakkaus säilytetään yhdessä, kaikki sisäosat tallessa ja suojassa auringolta, kosteudelta ja lämpötilan vaihtelulta. Tarkista kokoelma 1-2 kertaa vuodessa: katso renkaat, siirtokuvat ja laatikoiden kulmat. Kun ongelma huomataan ajoissa, sen leviäminen muihin malleihin voidaan yleensä estää.