Ohjaamon lasiosien kiinnitys ja kirkkaus ratkaisevat, miltä valmis lentokonemalli näyttää. Katsoja katsoo ensimmäisenä ohjaamoon, ja samea kuomu, liimasormenjälki tai vino runkoon liittyvä sauma pilaa muuten huolellisen rakentelun. Tämä artikkeli käy läpi kirkkaiden osien käsittelyn alusta loppuun: irrotuksen, kiillotuksen, suojauksen, maskauksen, maalauksen ja kiinnityksen. Ohjeet sopivat 1/72-mittakaavan Fokker D.XXI:n rakentajalle ja 1/32-mittakaavan Bf 109:n viimeistelijälle.
Miksi kirkkaat osat ovat mallin herkin kohta
Kirkas muovi on pehmeämpää ja hauraampaa kuin harmaa runkomuovi. Se naarmuuntuu herkästi, eikä virheitä voi piilottaa maalilla. Jokainen sormenjälki, liimahöyryn jättämä huntu ja hiontajälki jää näkyviin.
Suomalaiset aiheet ovat tässä erityisen vaativia. Brewster Buffalon kuomussa on paljon kehyksiä ja lasipintaa, ja Fiat G.50:n eri versioissa ohjaamo on joko avoin tai suljettu. Pienten valmistajien, kuten Special Hobbyn ja AZ Modelin, sarjoissa kirkkaat osat ovat joskus paksumpia ja vähemmän kirkkaita kuin Tamiyan tai Eduardin sarjoissa. Joissakin sarjoissa mukana on lisäksi tyhjiömuovattu kuomu, joka leikataan irti saksilla ja veitsellä.
Irrotus ja kiillotus ennen kiinnitystä
Kokenut rakentaja aloittaa lasiosat jo ennen kuin runkopuoliskot ovat kiinni. Kuomu irrotetaan rungosta terävillä yksiteräisillä leikkureilla niin, että leikkaus tehdään kauempaa osasta. Lopputasoitus tehdään teräveitsellä. Jos kuomun kiinnityskohta on näkyvällä pinnalla, hionnasta ei pääse eroon.
Hiontajäljet poistetaan karkeudesta toiseen etenevällä hionnalla. Aloita 400–600 gritin hiontakalvolla vain siitä kohdasta, jossa on purseen jälki, ja siirry vähitellen 1 000:een, 2 000:een ja sen jälkeen micromesh-tyyppisiin hyvin hienoihin kalvoihin. Viimeistele Tamiya Polishing Compound -tahnoilla (Coarse, Fine ja Finish). Yksi tuubi maksaa noin 5–8 €. Kirkas muovi muuttuu hionnassa ensin maitomaiseksi, ja ensikertalainen luovuttaa usein juuri tässä vaiheessa. Kiillotusta kannattaa jatkaa, koska kirkkaus palaa.
Kastelakka: kirkkaus ja suoja samalla kertaa
Lentokonemallien rakentajat kastavat kuomun usein akryylipohjaiseen kirkkaaseen lattiavahaan tai malleille tarkoitettuun kirkkaaseen akryylilakkaan. Kasto täyttää mikronaarmut, parantaa läpinäkyvyyttä ja suojaa pintaa liimahöyryiltä. Osa kastetaan pinseteillä kokonaan, valutetaan paperin reunaan ja jätetään kuivumaan pölyltä suojattuna, esimerkiksi ylösalaisin käännetyn lasipurkin alle. Kuivumiseen kannattaa varata vähintään 24 tuntia.
Poikkeus: kastaminen ei korjaa syviä naarmuja. Se pehmentää niiden reunat, mutta näkyvä uurre jää. Kaston ja maalien yhteensopivuudesta kerrotaan lisää artikkelissa akryyli-, emali- ja lakkamaalien eroista. Esimerkiksi alkoholipohjainen ohenne voi liuottaa akryylikaston.
Maskaus ja kehysten maalaus
Kehykset maskataan vasta kaston kuivuttua. Valmiiksi leikatut maskit ovat helpoin vaihtoehto. Eduardin maskeja on saatavilla useimpiin yleisiin sarjoihin, ja ne maksavat tyypillisesti noin 6–12 €. Jos maskia ei ole saatavilla, ammattilainen leikkaa sen itse Tamiyan maskausteipistä. Teippi painetaan kuomun pintaan ja leikataan uudella veitsenterällä kehyksen muotoa pitkin. Terä vaihdetaan usein, koska tylsä terä repii teippiä ja voi naarmuttaa lasia.
Kehykset maalataan ensin ohjaamon sisävärillä ja vasta sen jälkeen ulkopinnan väreillä. Silloin kehysten sisäpinta näyttää aidolta, kun ohjaamoon katsoo lasin läpi. Talvisodan aikaisessa Fokker D.XXI:ssä tämä erottuu jo 1/72-mittakaavassa. Airbrush on kehysten maalaamiseen siveltimeä selvästi parempi, koska ohut maalikerros ei kerää reunaa maskin viereen. Maskit irrotetaan, kun maali on kosketuskuivaa mutta ei täysin kovettunut.
Lasiosien kiinnitys oikealla liimalla
Liiman valinnassa tehdään eniten virheitä. Muovisementti, myös Tamiya Extra Thin, sulattaa kirkasta muovia. Jos sitä valuu liitoksesta lasin pinnalle, siihen jää pysyvä, sameaksi kuivunut jälki. Superliiman höyry taas tiivistyy läheisille pinnoille valkoiseksi huurteeksi. Ilmiötä kutsutaan nimellä blooming.
Turvallisin ratkaisu on kirkkaaksi kuivuva PVA-pohjainen liima. Tunnettuja vaihtoehtoja ovat Microscale Micro Kristal Klear ja Revell Contacta Clear. Liima levitetään hammastikulla tai ohuella siveltimellä kuomun reunaan, osa asetetaan paikalleen ja ylimääräinen liima pyyhitään kostealla vanupuikolla. Liima on aluksi valkoista ja muuttuu kuivuessaan läpinäkyväksi. Liimaustyyppien eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa malliliimoista.
Superliimaa voi käyttää, kun liitos joutuu kantamaan kuormaa, esimerkiksi suuressa 1/32-mittakaavan kuomussa. Silloin liimaa käytetään hyvin vähän, se annostellaan neulalla ja kuomun sisäpuolen saa suojata kastolla. Liimauksen jälkeen kuomu jätetään hetkeksi auki, jotta höyry pääsee haihtumaan.
Yleisimmät virheet ja yksi sitkeä myytti
Sitkeä myytti väittää, että superliima on paras liima kaikkeen, koska se on vahvin. Kirkkaille osille se on huonoin vaihtoehto. Pieni ohjaamonkuomu ei kanna kuormaa, joten vahvuudella ei ole merkitystä, mutta yksi huurtunut kuomu pilaa koko mallin.
Muita toistuvia virheitä:
Sisätilan pölyttäminen: ohjaamoon jäänyt hiontapöly näkyy lasin läpi pysyvästi. Puhalla ohjaamo puhtaaksi ennen kuomun kiinnitystä.
Kuomun kiinnittäminen ennen maalausta ilman maskia: ohjaamoon pääsee maalisumua kuomun ja rungon välisestä raosta.
Rakojen täyttö liuotinpohjaisella kitillä: liuotin voi sumentaa lasin. Kuomun ja rungon välinen rako täytetään mieluummin PVA-liimalla tai vesiliukoisella kitillä.
Avoin kuomu on lisäksi oma erikoistapauksensa. Liukuva kuomu voi sopia huonosti suljetun kuomun takaosan päälle, koska sarjan osat on mitoitettu suljettuun asentoon. Monet tekevät silloin ohuemman tyhjiömuovatun kuomun tai ostavat sellaisen erikseen.
Työturvallisuus kirkkaiden osien kanssa
Kastelakat, ohenteet ja superliima haihtuvat. Työskentele hyvin tuuletetussa tilassa ja käytä airbrushauksen ja spray-maalauksen aikana nitriilikäsineitä ja suodattimellista hengityssuojainta. Kuomut ja maskit ovat pieniä osia. Pidä ne alle 3-vuotiaiden ulottumattomissa tukehtumisvaaran vuoksi. Säilytä myös teräveitset ja leikkurit lasten ulottumattomissa, koska työpöydällä oleva irtoterä on vaarallisempi kuin moni arvaa.
UKK
Miten huurtuneen kuomun voi pelastaa?
Kevyen huurteen voi poistaa kastamalla kuomun kirkkaaseen akryylilakkaan tai lattiavahaan, joka usein kätkee hunnun. Jos huurre on kuomun sisäpuolella eikä kuomua saa irti, korjaus on vaikea. Silloin ainoa vaihtoehto on varaosakuomu.
Pitääkö kuomu kastaa myös uudessa Tamiyan sarjassa?
Pakollista se ei ole, koska laadukkaat kirkkaat osat ovat valmiiksi kirkkaita. Kasto suojaa kuitenkin liimahöyryiltä ja käsittelynaarmuilta, joten moni kastaa kaikki kuomunsa varmuuden vuoksi.
Millä kuomun saa kiinni, jos se ei istu kunnolla?
PVA-pohjainen kirkastuva liima täyttää pieniä rakoja ja antaa aikaa säätää asentoa. Suurempi rako kannattaa korjata hiomalla kuomun reunaa tai rungon liitoskohtaa ennen liimausta. Pelkällä liimalla sitä ei saa umpeen.
Viimeistele ohjaamo kärsivällisesti
Kirkkaan kuomun saa, kun lasiosia käsitellään omana työvaiheenaan koko rakentelun ajan. Kiillota ja kasta ne heti alussa, maskaa huolellisesti, maalaa kehyksiin ensin sisäväri ja kiinnitä kuomu kirkkaaksi kuivuvalla PVA-liimalla. Superliimaa ja muovisementtiä kannattaa välttää kaikessa, mikä näkyy lasin läpi. Kun rakennat esimerkiksi Brewster Buffaloa tai Fokker D.XXI:tä, varaa kuomun viimeistelyyn yksi kokonainen ilta. Se näkyy valmiissa mallissa.