Dioraaman puut ja pensaat ratkaisevat usein sen, näyttääkö kohtaus todelliselta maisemalta vai mallilta pöydällä. Tämä artikkeli on tarkoitettu dioraamarakentajalle, joka haluaa tehdä puut ja pensaat itse sen sijaan, että ostaisi valmiita muovipuita. Itse tehdyt puut ovat halvempia ja istuvat paremmin omaan aiheeseen. Suomalaisessa metsämaisemassa ne myös tuntuvat oikeilta, koska havupuu, koivu ja kanerva näyttävät erilaisilta kuin keskieurooppalainen lehtimetsä.
Mittakaava ja puun koko dioraamassa
Ennen ensimmäistäkään rautalankaa kannattaa laskea. Täysikasvuinen 20 metrin kuusi on mittakaavassa 1/35 noin 57 cm korkea, 1/72:ssa noin 28 cm ja pienoisrautatien H0-mittakaavassa (1:87) noin 23 cm. Panssarimallin dioraamassa täysikokoinen puu peittäisi koko pohjan.
Tästä syystä kokenut rakentaja käyttää valikoivaa tiivistämistä. Kuvaan tehdään nuori puu, katkennut runko tai pelkkä puun alaosa, joka ”jatkuu” kuvan ulkopuolelle. Talvisodan 1/35-dioraamassa T-26:n vieressä seisova 25-30 cm:n kuusentaimi näyttää uskottavalta. Kohtauksen suunnittelusta ja koon rajaamisesta kerrotaan lisää artikkelissa dioraaman suunnittelu – aihe, koko ja kertomus.
Lehtipuun runko rautalangasta
Lehtipuun ja koivun runko syntyy kierretystä langasta. Edullisin raaka-aine on sähköasennuksista jäänyt monisäikeinen kuparijohto. Kuoritusta johdosta saa kymmeniä ohuita säikeitä, ja metrin pätkä riittää useaan puuhun.
Perusmenetelmä askel askeleelta:
- Leikkaa 20-40 säiettä kaksi kertaa puun korkeuden mittaisiksi ja taita ne keskeltä kahtia.
- Kierrä alaosa tiukaksi rungoksi ja jätä taitekohtaan juurille pieni lenkki tai haara.
- Jaa säikeet ylempänä kahteen tai kolmeen nippuun, kierrä nippuja ja jaa ne uudelleen, kunnes oksien päissä on 1-2 säiettä.
- Peitä runko akryylimassalla, kuten Vallejon tai AK Interactiven teksturoidulla tahnalla, tai laimennetulla puuliimalla ja hienolla sahanpurulla.
- Pohjamaalaa ja maalaa runko, ja kiinnitä lehvästö vasta sen jälkeen.
Rungon väriksi ei kannata valita puhdasta ruskeaa. Elävän puun kuori on useimmiten harmaanruskea, ja kuusen kuori on lähes harmaa. Koivun runko maalataan luonnonvalkoiseksi, ja tummat raidat tehdään kuivalla siveltimellä tai repäistyllä sienenpalalla. Pelkkä valkoinen näyttää muovilta. Pesu tummalla öljy- tai akryylipesulla tuo kuoren uurteet esiin.
Kuusi ja mänty – suomalaisen dioraaman tärkeimmät puut
Jatkosodan korsuaiheessa tai karjalaisessa metsätiessä havupuu on lähes pakollinen. Kuusi syntyy parhaiten pullonharjamenetelmällä. Kaksi rautalankaa taitetaan, niiden väliin asetetaan lyhyiksi leikattuja sisal- tai juuttikuituja, ja langat kierretään porakoneella tiukaksi. Tuloksena on harja, jota trimmataan saksilla alhaalta leveäksi ja ylhäältä kapeaksi kartioksi.
Valmis harja suihkutetaan tummanvihreällä ja oksiin sirotellaan hienoa lehvästöjauhetta. Tummanvihreä sävy kannattaa sekoittaa harmaaseen, koska suomalainen kuusi on etäältä katsottuna lähes mustanvihreä. Männyssä on pitkä paljas runko, jossa on punertavaa kuorta latvan alla. Lehvästö on latvassa harvoina tupsuina, joihin sopii merivaahto (sea foam) tai pieni kanervatupsu.
Pensaat, kanerva ja aluskasvillisuus
Kanerva on suomalaisen rakentajan ilmainen aarre. Kuivattu kanervanoksa on mittakaavassa 1/35 valmis pensaan tai nuoren lehtipuun runko, ja sen haaroittuminen on luonnostaan oikean näköistä. Kerää kanervaa loppukesällä, kuivaa se ylösalaisin ja kasta se laimennettuun puuliimaan, jotta se ei murene.
Matalat pensaat syntyvät myös vaahtomuovisilpusta. Kaupoista löytyy valmiina esimerkiksi Woodland Scenicsin Clump Foliage ja Noch- tai Heki-merkkien lehvästökuituja. Pohjalle sopivat ruohokuidut ja hiekka. Niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa maastomateriaalit – ruoho, hiekka ja kivet.
Pensaita ei sijoiteta tasaisesti. Luonnossa kasvillisuus kerääntyy kiven juurelle, ojan reunaan ja aidan alle, ja tienpinta pysyy paljaana. Kun pensaat ryhmitellään 3-5 kappaleen ryhmiin ja väliin jätetään paljasta maata, dioraama näyttää heti luontevammalta.
Liimat, kiinnitys ja turvallisuus
Lehvästö kiinnitetään joko suihkuliimalla, halvalla hiuslakalla tai laimennetulla puuliimalla (PVA). Puuliima laimennetaan vedellä noin suhteessa 1:3 ja joukkoon lisätään tippa astianpesuainetta. Rungon haarat ja irronneet oksat liimataan pikaliimalla. Eri liimatyypeistä on oma artikkelinsa: malliliimat – nestemäinen sementti ja pikaliima.
Suihkuliimaa, hiuslakkaa, spraymaalia ja mattalakkaa käytetään vain hyvin tuuletetussa tilassa, mieluiten ulkona tai maalauskopin edessä. Airbrush-työssä ja spraymaalauksessa tarvitaan hengityssuojain, jossa on orgaanisten höyryjen suodatin, ja nitriilikäsineet suojaavat ihoa liimoilta. Sirotteet, kuidut ja pienet oksanpalat eivät kuulu alle 3-vuotiaan ulottuville, koska niissä on tukehtumisvaara. Teräveitset, sivuleikkurit ja porakone säilytetään lasten ulottumattomissa.
Yleisimmät virheet puiden tekemisessä
Yksi vihreä sävy koko metsälle. Luonnossa jokaisella puulla on oma sävynsä. Kun samaan dioraamaan käytetään 2-3 eri vihreää ja latvaan sirotellaan vaaleampaa jauhetta, valo tuntuu tulevan ylhäältä.
Kiiltävä liimapinta. Laimentamaton puuliima tai hiuslakka jättää pintaan kiillon, joka näkyy valokuvassa välittömästi. Mattalakka viimeisenä kerroksena korjaa asian.
Liian symmetriset puut. Täydellisen tasainen kartiokuusi näyttää joulukoristeelta. Leikkaa yksi oksa pois, taivuta latvaa hieman ja jätä alaoksat kuolleiksi ja harmaiksi, kuten tiheässä metsässä.
Myytti: jäkälä on paras pensasmateriaali
Vanhoissa rautatieharrastuksen oppaissa suositellaan usein värjättyä poronjäkälää. Se on halpaa ja helppoa, mutta kuivuessaan se haurastuu ja murenee 2-5 vuodessa, ja sen kuohkea muoto erottuu helposti luonnottomana. Nykyiset vaahtomuovikuidut ja kanerva kestävät paremmin ja näyttävät uskottavammilta. Jäkälälle on yhä paikkansa: sitä voi käyttää kaukana taustalla tai sisämaan pienessä H0-radan maisemassa, jossa tarkkoja yksityiskohtia ei katsota läheltä.
Myös toinen oletus kannattaa kyseenalaistaa: valmispuut eivät ole aina huonompia. N-mittakaavan (1:160) radalle, jolle tarvitaan sata puuta, valmiit puut ovat järkevä ratkaisu. Itse tehtyjen puiden hyöty näkyy etualalla ja isommissa mittakaavoissa.
UKK
Mikä mittakaava on helpoin aloittaa puiden tekeminen?
Mittakaavat 1/72 ja H0 ovat helpoimpia, koska 15-25 cm:n puu valmistuu yhdessä illassa ja pienet epätarkkuudet katoavat lehvästön alle. Mittakaavassa 1/35 rungon kuori ja oksien paksuus näkyvät tarkasti, ja työ vaatii enemmän aikaa.
Paljonko itse tehty puu maksaa?
Kuparijohto ja kanerva ovat usein ilmaisia. Kun hankitaan lehvästöjauhe, kuidut, puuliima ja mattalakka, aloituspaketti maksaa noin 25-50 €, ja sillä tehdään kymmeniä puita.
Miten puu kiinnitetään dioraaman pohjaan?
Jätä rungon alaosaan 1-2 cm paljasta lankaa. Poraa pohjaan reikä, kiinnitä lanka pikaliimalla ja peitä liitoskohta maastomateriaalilla ja juurille muotoillulla massalla.
Viimeinen vinkki ennen ensimmäistä metsää
Tee ensin kolme puuta ja vasta sitten kymmenen. Ensimmäinen puu menee yleensä liian tiheäksi, toinen liian harvaksi, ja vasta kolmas osuu kohdalleen. Kuvaa puut puhelimella ja katso kuvaa: kamera paljastaa kiillon, liian puhtaan värin ja symmetrian paremmin kuin silmä. Kun pohja on kunnossa, samaa tekniikkaa voi soveltaa koko metsään, oli kyseessä Kannaksen korsu, Lapin tunturikoivikko tai pienoisrautatien ratapenger.